Python-pohjainen pohjamalli nimikkeillä

Video

Aiheesta on olemassa webinaarivideo Vertex Systems Oy:n Youtube-kanavalla:

Pohjamalli nimikkeillä ja Python-pohjaisella konfiguroinnilla

Lähdemateriaali käsittelee Vertex G4 -suunnitteluohjelmiston ja Python-ohjelmointikielen hyödyntämistä tuotekonfiguroinnissa ja mallien automaattisessa muokkauksessa. Esityksessä keskitytään siihen, kuinka pohjamalleja ja nimikkeitä hallitaan koodin avulla, jolloin turhat osat voidaan poistaa ja halutut variantit luoda tehokkaasti. Ohjeistuksessa korostetaan Vertex Flow -integraation merkitystä ja oikeaoppista mallin avaamista katselutilassa, jotta automaatio toimii virheettömästi. Käyttöliittymävaihtoehtoina esitellään sekä ohjelmiston sisäisiä TK Inter -ikkunoita että ulkoisia ratkaisuja, kuten selainpohjaisia työkaluja. Menetelmä mahdollistaa tuotteen mittojen skaalauksen ja rakenteen automaattisen siirron ERP-järjestelmiin, mikä nopeuttaa myynti- ja suunnitteluprosessia. Lopuksi havainnollistetaan, kuinka koodi ohjaa monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten peräkärryjen eri variaatioita ja niiden varusteluja.

Miten Python-koodilla ohjataan Vertex G4 -mallin osien poistamista?

Vertex G4 -mallin osien poistaminen Python-koodilla perustuu ehtolauseisiin ja mallin osien indeksien hyödyntämiseen. Ohjaus tapahtuu käytännössä seuraavilla tavoilla:

• Ehtolauseet ja käyttäjän valinnat: Koodissa käytetään if- ja def-lauseita eri tuotevariaatioiden hallintaan. Koodi lukee käyttöliittymän kautta syötetyt arvot (esimerkiksi halutun ajoneuvon tyypin numeron tai värin) ja päättelee niiden perusteella, mitkä mallit kuuluvat valittuun variaatioon.

• Remove-komento: Ylimääräisten osien poistamiseen käytetään erityistä remove-komentoa (tai remove if -lauseita).

• Indeksien hyödyntäminen: Jotta koodi tietää tarkalleen, mitkä osat tai nimikkeet poistetaan, se viittaa niihin mallien indeksien avulla (esim. indeksi 121). Nämä mallien indeksinumerot on mahdollista tarkistaa suoraan Vertex G4:n puun tiedoista.

• Automaattinen suoritus: Kun käyttäjä suorittaa koodin mallissa (esimerkiksi valitsemalla hiiren oikealla "aja pyton"), Python-skripti käy määritellyt säännöt läpi ja poistaa nopeasti kaikki ylimääräiset nimikkeet, jättäen jäljelle vain valittuun konfiguraatioon kuuluvat osat.

Miten tekoälyä voi hyödyntää Python-pohjaisessa konfiguroinnissa?

Tekoälyä voi hyödyntää Python-pohjaisessa konfiguroinnissa erityisesti prosessien automatisoinnissa ja koodin tuottamisessa.

Lähteiden mukaan tekoälyn käyttö yhdessä Pythonin kanssa mahdollistaa sen, että myytävä konfiguraatio saadaan siirrettyä myyjältä suoraan ERP-järjestelmään asti erittäin nopeasti ja pitkälti automatisoidusti.

Käytännön koodaustyössä tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi silloin, kun konfigurointia ohjataan ulkoisen käyttöliittymän kautta. Tällöin G4-ohjelmiston puolelle ladataan muuttujien arvot sisältävä JSON-tiedosto, ja tekoälyä voi käyttää avuksi tämän vaatiman koodin tai tiedostojen luomisessa.

Miten mallien indeksit löytyvät Vertex G4 -puun tiedoista?

Mallien indeksit saa näkyviin suoraan Vertex G4:n puun tiedoista. Kun puun tiedot avataan näkyviin ohjelmassa, sieltä voidaan tarkistaa kullekin mallille tai nimikkeelle kuuluva yksilöllinen indeksi (kuten esimerkiksi indeksi #121). Näitä puun tiedoista löytyviä indeksejä hyödynnetään sitten Python-koodin säännöissä määrittelemään, mitkä osat poistetaan ja mitkä jätetään konfiguraatioon.

Miten TK Inter -kirjastoa käytetään käyttöliittymän luomiseen?

TK Inter -kirjastoa käytetään Vertex G4:n sisäisen, yksinkertaisen käyttöliittymän luomiseen Python-pohjaisessa konfiguroinnissa.

Käyttöliittymän rakentaminen TK Interin avulla etenee koodissa tyypillisesti näin:

• Kirjaston lataaminen: Koodin alkuun lisätään rivit, joilla TK Inter -kirjasto otetaan käyttöön.

• Pääikkunan luonti ja piilotus: Koodilla luodaan varsinainen pääikkuna, mutta se asetetaan piilotetuksi.

• Kyselyikkunoiden luonti: Itse tiedonkeruu käyttäjältä hoidetaan käyttämällä "simple dialog" -tyyppistä käyttöliittymää, joka avaa näytölle pieniä kyselyikkunoita.

Näihin pieniin ikkunoihin ohjelmoidaan kysymykset, joiden avulla käyttäjältä kerätään konfigurointiin tarvittavat muuttujat, kuten esimerkiksi haluttu ajoneuvon tyyppi tai väri. Ilman tällaista koodin sisäistä käyttöliittymää (tai erillistä ulkoista käyttöliittymää) mallin valinnat eivät toimi oikein, jos Python-koodin on tarkoitus kysyä käyttäjältä valintoja.

Voiko poistettavia osia ohjata ulkoisella JSON-tiedostolla?

Kyllä voi. Konfigurointia varten on mahdollista luoda ulkoinen käyttöliittymä, kuten selainversio (esim. Python Streamlitillä toteutettu) tai Excel-pohjainen ratkaisu. Tässä toimintamallissa käyttäjän tekemät valinnat tallennetaan ulkoisesta käyttöliittymästä JSON-tiedostoksi, joka pitää sisällään tarvittavien muuttujien arvot.

Tämä JSON-tiedosto ladataan sen jälkeen Vertex G4:n puolelle, jolloin mallin sisäinen Python-koodi avaa tiedoston ja hyödyntää siinä olevia arvoja valintojen tekemiseen. Itse ohjelmassa käyttäjän ei tarvitse tehdä muuta kuin avata malli katseluun ja käynnistää skripti (esimerkiksi valitsemalla hiiren oikealla "aja pyton"). Tämän jälkeen koodi suorittaa konfiguroinnin automaattisesti JSON-tiedoston ohjaamana ja poistaa mallista kaikki ne nimikkeet, joita ei ole valittu jätettäväksi.

Aiheesta lisää oheisella webinaari-videolla:

Mitä TKinter-kirjastolla tehty käyttöliittymä mahdollistaa?

TKinter-kirjastolla tehty yksinkertainen sisäinen käyttöliittymä mahdollistaa sen, että Python-koodi voi kysyä käyttäjältä konfigurointiin tarvittavia tietoja ja muuttujien arvoja.

Käytännössä tämä toteutetaan "simple dialog" -tyyppisten pienten kyselyikkunoiden avulla, joiden kautta käyttäjä voi suorituksen aikana syöttää ohjelmalle esimerkiksi halutun ajoneuvon versionumeron ja tuotteen värin. Näin käyttäjän syöttämät arvot ohjaavat suoraan sitä, mitä osia malliin jätetään ja mitä poistetaan.

Ilman tällaista koodin sisään rakennettua (tai vaihtoehtoista ulkoista) käyttöliittymää mallin konfigurointi ei onnistuisi, sillä järjestelmä vaatii tavan kerätä käyttäjän valinnat ennen koodin varsinaista suorittamista.

Mitä ovat simple dialog -kyselyikkunat?

"Simple dialog" -kyselyikkunat ovat pieniä ja yksinkertaisia käyttöliittymäikkunoita, jotka luodaan Pythonin TKinter-kirjaston avulla. Vertex G4 -ohjelmiston sisäisessä Python-pohjaisessa konfiguroinnissa niitä käytetään tietojen keräämiseen käyttäjältä koodin suorituksen aikana.

Käytännössä koodi luo ensin TKinter-pääikkunan, joka kuitenkin piilotetaan, ja hyödyntää sen sijaan näitä "simple dialog" -tyyppisiä kyselyikkunoita. Näiden ikkunoiden avulla ohjelma voi esittää käyttäjälle kysymyksiä ja pyytää syöttämään konfigurointiin tarvittavia muuttujien arvoja, kuten esimerkiksi halutun ajoneuvon tyypin, versionumeron tai värin.

Näihin pieniin kyselyikkunoihin syötetyt arvot välittyvät ohjelmalle ja ohjaavat suoraan sitä, miten Python-koodi käsittelee mallia, eli mitkä osat säilytetään ja mitkä poistetaan konfiguraatiosta.

Mitä tietoja JSON-siirtotiedostoon tyypillisesti tallennetaan konfiguroinnissa?

JSON-siirtotiedostoon tallennetaan konfiguroinnissa tyypillisesti ulkoisessa käyttöliittymässä tehdyt käyttäjän valinnat, eli konfigurointiin tarvittavien muuttujien arvot.

Tällaisia muuttujien arvoja voivat olla esimerkiksi:

• Haluttu ajoneuvon versio tai tyyppi, joka määrittää, mitä osakokonaisuuksia malliin valitaan.

• Tuotteen värivaihtoehto, jonka perusteella ohjelma tietää jättää oikeat värinimikkeet paikoilleen.

Käytännössä JSON-tiedosto toimii siis siltana ulkoisen käyttöliittymän (kuten verkkoselaimen tai Excelin) ja Vertex G4:n välillä: kun tiedosto ladataan G4-ohjelmistoon, sisäinen Python-koodi lukee tiedostosta nämä tallennetut muuttujien arvot ja tekee niiden perusteella automaattisesti oikeat valinnat, poistaen mallista kaikki ylimääräiset osat.

Relative Articles