Kokoonpanojen mallinnuskurssi
Yleistä
Tämän sivuston avulla opit mallintamaan Vertex G4-ohjelmistolla kokoonpanoja.
- Sivusto on luotu periaatteen "Tekemällä oppii"-mukaisesti ja tässä tutustutaan aiheeseen käytännön harjoitusten kautta. Harjoitukset on pidetty yksinkertaisina mutta niiden avulla tutustut ohjelman työkaluihin, joita voit sitten itse soveltaa omien kokoonpanojen suunnitteluun.
- On syytä käydä läpi kaikki harjoitukset, sillä jokaisen harjoituksen yhteydessä on tuotu esiin uusia piirteitä kokoonpanojen käsittelystä.
Taustatiedot
- Sinun olisi syytä osata osien mallinnus, josta löytyy itseopiskelukursseja
- Näitä taitoja voit oppia myös Peruskurssilla ja Jatkokurssi1:llä ja Jatkokurssi 2:lla.
- Tämän kurssin harjoituksissa osien mallinnusta ei juurikaan esitellä.
- Katso Vertex Systems Oy:n kurssitarjontaa: G4 kurssit
Profiilirakennekurssit Tampereella
Tervetuloa Tampereella pidettäville perus-kurssille sekä jatkokursseille, joilla saat asiantuntevaa ohjausta
Harjoitus 1: Ehtojen käyttö osien paikoitukseen
Tässä harjoituksessa tutustutaan osien (kirjastokomponenttien) lisäyksen kokoonpanoon ja tuonnin yhteydessä tapahtuviin osien kääntelyyn sekä yhtenevyys-, etäisyys- ja tangentiaalisuusehtojen lisäämiseen ja muokkaamiseen. Harjoituksessa tarkastellaan myös dynaamista törmäystarkastelua, joka pysäyttää osien liikkeen osin raahauksen yhteydessä.
Harjoitus 2: Destaco-kiinnitin
Harjoitus alkaa lukemalla pakattu projekti, jossa on tarvittavat osat. Osat lisätään kokoonpanoon ja ne asemoidaan ehdoilla toisiinsa nähden. Opetellaan mittaamaan etäisyyksiä ja reikien halkaisijoita, jotta oikean kokoiset ruuvit, aluslevyt ja mutterit voidaan noutaa komponenttikirjastosta. Tarkastellaan osien välistä kinematiikkaa, joka mahdollistuu osia rajoittavien ehtojen avulla. Kokoonpanoon tehdään toinen ilmiasu, jossa piilotetaan komponentit, joiden merkitys ylemmän tason kokoonpanoissa on vähäinen tai olematon.
Harjoitus 3: V-kone
Harjoituksessa lisätään valmiiksi mallinnettuja osia kokoonpanoihin sekä tehdään näistä kokoonpanoista uusia kokoonpanoja. Poistetaan alikokoonpanona toimivan männän ja kiertokangen ehtojen jäädytys, eli sallitaan että alikoonnan ehdot ratkeavat myös pääkoonnassa, jolloin männät liikkuvat aina sylinterin suunnassa riippumatta kiertokangen asennosta. Lopuksi lisätään kulmaehto ja simuloidaan osien liikkumista.
Harjoitus 4: Osasarja - piirresarjan perusteella
Valmiiksi mallinnetut osat lisätään kokoonpanoon ja paikoitetaan keskenään. Ennen paikoitusta vaimennintyynyyn lisätään kahva, jotta sen paikoitus toisen osan reiän kanssa olisi helpompaa. Vaimennintyynystä tehdään sarja rummussa piirresarjana olevan reiän avulla. Ruuvit lisätään kirjastosta ja niistä muodostetaan sarjat muiden osien piirresarjojen avulla.
Harjoitus 5: Osasarja - työstävät piirteet
Harjoitus alkaa lukemalla pakattu projekti, jossa on tarvittavat osat ja kuljettimen rungon kokoonpano. Kuljettimeen lisätään ensin rullan lukituspalan koonta ja laakeroitu rulla, joista tehdään sarja. Kuljettimen runkoon koneistetaan lukituspalassa olevien työstävien piirteiden avulla reiät.
Malli tallennetaan uudeksi kokoonpanoksi ja tähän uuteen mallin lukituspalat vaihdetaan laakeripukeiksi. Osa aikaisemmista lukituspalaan liittyvistä ehdoista poistetaan ja osa kytketään uusiin pintoihin. Laakeroitu rulla vaihdetaan kiinteään rullaan osan vaihdolla.
Harjoitus 6: Kierreporras, osasarja nousulla.
Harjoitus alkaa lukemalla pakattu projekti, jossa on porraskuilun malli, porras, kaidetolppa ja kaide. Porrasaskelma lisätään ja paikoitetaan malliin ja siitä tehdään polaarinen sarja nousulla. Muokataan porrasaskelman mittoja, jotta se sopii tähän porraskuiluun. Kaidetolppa lisätään porrasaskelmaan ja annetaan ohjelman tehdä siitäkin sarja. Tutkimaan mallin mittoja ja varioidaan sen perusteella spiraalimainen kaide ja lisätään se malliin.
Mallille tehdään piirustus. Mutta ennen sitä porraskuilulle määritellään ominaisuus, ettei se tule piirustukseen. Piirustuksessa katkaistaan projektiota (keskitolppaa).
Harjoitus 7: Mallinnus kokoonpanossa
Harjoituksessa käytetään hyväksi netistä haetun osan geometriaa, kun mallinnamme uusia osia. Määritämme luonnostason toisen osan pintaan ja kopioimme toisen osan viivoja luonnokseen. Piirustuksen luonnissa osoitamme ns. edestä ja päältä projektiot, jotta osan keskeiset viivat näkyvät piirustuksessa vaaka- ja pystytasossa.
Harjoitus 8: Peilaus kokoonpanossa
Harjoituksessa tutustumme osan ja alikoonnan käsitteeseen "symmetrinen", jonka perusteella päätellään, voidaanko peilattu osa saada peilikuvakseen kääntämällä vai pitääkö osa valmistaa peilikuvana, jolloin osa on syytä tallentaa uudeksi dokumentiksi. Tallennamme ei symmetriset osat ja alikoonnat uusiksi dokumenteiksi.
Harjoitus 9: Työstä osilla toisia osia
Harjoituksessa tutustumme osan käyttämiseen toisen osan työstämisessä. Tämä Muokkaa osilla-toiminnallisuus poikkeaa harjoituksessa 5 esitetystä työstävien piirteiden suorittamasta työstöstä, vaikka työstäviä piirteitäkin voidaan käyttää osilla muokkauksessa hyväksi.
Harjoituksessa on kolme erillistä osakokonaisuutta.
Harjoitus 10: Räjäytysasemien määritys
Harjoituksessa tutustumme räjäytystoiminnallisuuteen ja siihen liittyvään räjäytysten animointiin. Siirrämme osia ja alikoonpanoja räjäytysasemiin ja muokkaamme räjäytystä ohjaavan taulukon arvoja.
Määrittelemme piirustuksen projektion kuvaamaan räjäytystä. Tutustumme periaatteeseen, jolla ilmiasujen avulla voimme saada vaiheistettuja räjäytyskuvia aikaiseksi.
